Biokaasu on kiertotalouden keino ja keskeinen tavoite

Olet täällä

Biokaasu on kiistaton, mutta ristiriitaisesti sovellettu kiertotalouden edistämispolku

Kuva: Maarit Kari

Biotalouspäivillä marraskuun lopulla käsiteltiin biojalostamoja ja kiertotaloutta mm. hiilen, ravinteiden, talouden ja politiikan näkökulmasta. Tilaisuus oli niin monipuolinen ja runsassisältöinen, että se ansaitsee poimintoja myös niille, jotka eivät olleet mukana. Tämä tiivistys on laadittu tilaisuudesta saatujen materiaalien perusteella.

Keskeiset pointit ovat useimmille tuttuja ja tunnustettuja

  • Biokaasun tuotannon teknistaloudellinen potentiaali kansallisesti on arvioitu olevan 10 TWh. Nykyinen tuotantovolyymi on 1 TWh ja kansallinen tavoite vuoteen 2030 mennessä on 4 TWh
  • Biokaasulaitos ja jalostustekniikka tarvitsevat taloudellisia kannustimia yleistyäkseen nykyisestä
  • Tuotteiden markkina on osittain kehittymätön, vaikka hyödyntämisen tekniikka on kypsää
  • Biokaasu täyttää monet ilmastotavoitteet, mutta EU:ssa ei haluta hyödyntää olemassa olevaa polttomoottoritekniikkaa biokaasun tai uusiutuvien polttonesteiden käytön muodossa kuluttajatasolla
  • Biokaasulaitos tuottaa energian lisäksi ravinteita, hiilensidontakykyä, päästövähennyksiä ja tekniikkavalinnoista riippuen myös kuivikkeita, kasvualustamateriaalia ja hyödynnettävää hiilidioksidia
  • Ravinteiden kierrättämiseen liittyy kustannushaasteita, mutta energian ja lannoitteiden hinnan nousu parantaa suhteellista kilpailukykyä
  • Tutustu myös  Ravinnekierto2030 julkilausumaan,  alkuperätakuun laajenemiseen ja selvitykseen jakeluvelvoitteen vaikutuksista
  • Tutustu myös; Ravinteiden kierrätyksen kehittäjiä tuetaan rahoituksen hakemisessa

Euroopan unioni visioi kestävää tulevaisuutta sähköisin silmin

Biokaasun näkymiä kansainvälisesti käsittelivät Biotalouspäivillä erityisesti europarlamentaarikko Elsi Katainen, Euroopan biokaasuyhdistyksen (EBA) toimitusjohtaja Susanna Pflüger sekä asianajotoimisto Bird & Bird energiatiimin osakas Laura Huomo. Biokaasu tunnustetaan ja tunnistetaan osana kestävää energia- ja ilmastotaloutta, mutta kaikenlainen polttaminen, mukaan lukien polttomoottorit, tuntuu olevan mustalla listalla. ”Teknologianeutraaliksi” läpäisyvaatimukseksi autoille on pakoputkipäästöt, missä sähköajoneuvot ovat kiistattomia voittajia, sillä sähkön tuotannon päästöt eivät synny ajoneuvossa. Kaasuajoneuvot eivät tässä kisassa pärjää, vaikka päästöt ovat biogeenisiä, eli osa hiilen kiertoa, tuottamatta ilmakehään ylimääräistä hiiltä, mitä fossiiliset polttoaineet tekevät. Päästömatematiikka autoteollisuudessa on tulkittu siten, että tärkeimmät valmistajat ovat lopettamassa sekä kaasuautojen kehittämisen että tuotannon. Biometaanille on kuitenkin kasvavaa kysyntää sekä raskaamman ajoneuvokaluston että meriliikenteen osalta.  Se kuitenkin edellyttää varmaa saatavuutta eli investointeja biokaasun tuotantoon ja konsentroitua olomuotoa eli kaasun nesteyttämistä.

Hyväksytyin kaasu Euroopassa on vety. Myös Suomessa kaasuverkon hallinnoita Gasgrid on suunnittelemassa vedylle kantaverkkoa, tosin vasta kymmenien vuosien sisällä. Perusteet vahvaan uskoon vetytaloudessa tuntuvat hieman hatarilta, sillä vihreän vedyn tuotantoa tai markkinaa ei juurikaan vielä ole olemassa.

Suomessa liikenteen päästövähennystoimia ohjaa EU:n lisäksi kansallinen politiikka. LVV:n Saara Jääskeläinen avasi mm.  Fossiilittoman liikenteen tiekarttaa, joka olisi kolmivaiheinen: ensiksi edistetään päästötöntä liikennettä erilaisin tuin ja kannustimin, sen jälkeen arvioidaan erilaisten muiden, välillisten keinojen vaikutusmahdollisuuksia ja näiden jälkeen muita tarvittavia keinoja.

Rahoitus edellyttää kestävyyttä ja kannattavuutta

Iso investointitarve edellyttää tukea ja rahoitusta. Kansainvälisestä näkökulmasta siitä kertoi Jukka Honkaniemi Honkacapitalista ja Veli-Pekka Reskola MMM:stä. Jukan näkemys Glasgown kokouksesta olivat rohkaiseva: milloinkaan aikaisemmin talous- ja yritysmaailma ei ole uutisoinut tätä ilmastokokousta näin voimallisesti, vaikka vastaavia kokouksia on aiemmin pidetty jo 25 kappaletta. Ja kuten kukin voi päätellä, maailma ei liikahda pelkällä poliittisella tavoiteasetannalla eikä siihen veny edes julkinen talous. Tarvitaan yritysmaailman panosta. Finanssimaailma eteneekin vihreällä alustalla ja Jukan esityksestä sai käsityksen, että ilman kestävyyden kriteereitä rahoitusta ei yksinkertaisesti saa. Investointien tulee hillitä ilmastonmuutosta ja siihen sopeutumista, mutta sen lisäksi haittaa ei saa koitua vesiensuojelun, kiertotalouden, ilmansaastumisen tai monimuotoisuuden alueilla. Tämän vuoksi esim. turve jonkin tuotantokonseptin osana voi estää rahoituksen saamisen.

Reskola kannusti hyödyntämään korotettua investointitukea biokaasun tuotantoon maatiloilla sekä maaseudun yrityksissä ja muistutti että maatilojen investointituki rajaa energian käytön maatiloilla, mutta että tuki myös markkinoille tuotettavalle biokaasulle yritystukien kautta on poikkeuksellisen suuri. Reskola kertoi myös ravinnekierrätyksen kokeiluohjelman rahoituksesta, joka kohdentuu kokeilu- ja tuotekehitystoimintaan sekä tuotantolaitoksen käynnistämiseen. Viimeisimmästä esimerkkinä Kekkilän kasvualustatehtaan saama rahoitus. Karoliina Aalto kertoi myöhemmin Marika-hankkeesta, jossa tuetaan pk-yrityksiä rahoituksen hakemisprosessissa. Tuleva CAP- kausi osaltaan tukee sekä hiilensidontaa että uusiutuvaa energiaa ja on vaikuttavuudeltaan aikaisempaa laajempi, sillä CAP, Common Agricultural Policy, on laajennettu kattamaan maatalouden lisäksi myös maaseudun.

Lannoitteiden ja ravinnevirtojen moninainen maailma

Biotalouspäivillä käsiteltiin myös jätevesilietteitä ja niiden hyväksyttävyyttä. Riikka Malila YM:stä kertoi puhdistamolietteen käytön kasvaneen maataloudessa, vaikka julkiseen keskusteluun on noussut lähinnä markkinavetoiset rajoitteet. Titta Berlin MMM:sta avasi uudistuvaa lannoitelainsäädäntöä, jonka tavoitteena on sujuvoittaa kierrätyslannoitteiden tuotantoa ja markkinaa. Tietoa lannoitteiden valmistamisesta, hyväksymismenettelyistä, lomakkeista ym. ylläpidetään Ruokaviraston sivulla Lannoitevalmisteisiin liittyvät lomakkeet ja ohjeet. Laatulannoite – laatujärjestelmä auttaa kierrätyslannoitteen brändäämisessä ja laadun varmistuksessa.

Juha Pirkkamaalla on tärkeä viesti kierrätyslannoitteista. Merien, metsien ja maaperän hiilinielu on alle puolet ilmakehään päästetystä hiilestä. Päästöjen vähentämisen lisäksi hiilinielua on siis kasvatettava. Orgaanisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden käyttö on usean tutkimuksen mukaan nopein keino lisätä hiiltä maaperään. Lisäksi tarvitaan toki päästöjä vähentäviä toimia, myös maatalouden käytänteissä.

Tukea uusiutuvan energian tuotannon suunnitteluun

Biotalouspäivillä on perinteisesti yritysmaailmaa sponsoreina ja osana tilaisuuden sisältöä. Mukana olleisiin yrityksiin voi tutustua tilaisuuden esittelysivulla. Myös viranomaistaho palvelee. Uusiutuvan energian lupaneuvonta on maksuton palvelu eri kokoisille uusiutuvan energian investoinneille ja kohderyhmille. Myös menettelykäsikirja Uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä auttaa suunnittelua. Itse luvitusprosessi hoituu myös keskitetysti luvatjavalvonta.fi – alustan kautta.

Isot edellä, pienemmät rinnalla 

ST1 ja Gasum esittelivät kaasuntuotanto, -jalostus ja – jakeluinvestointejaan. Molemmilla on tavoite jopa neljännekseen markkinoista tulevassa 4 TWh:n tavoitteessa. Gasum on laajentanut toimintaansa Pohjolassa ja ST1 on puolestaan tehnyt näkyväksi yhteistyötään Valion kanssa, erityisesti lannan potentiaalin hyödyntämisessä. Doranova puolestaan kehittää biokaasun puuperäistä buustaamista biokaasulaitoksen lisäosana. Luonnollisesti myös muut yritykset tekevät tärkeää ja innovatiivista työtä biokaasun tuotannon ja ravinnemarkkinoiden eteen. Biokaasualalla jokainen tuotannollinen tai laadullinen edistysaskel tukee koko toimialaa.

Materiaaleista tiedotteen toimitti Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto/Maatalouden ravinteet ja energia käyttöön (MARIKA)- hanke ja Järvi-Suomen biokaasu-hanke