Biokaasusektorin kasvu alkanut

Olet täällä

Biometaanin tuotanto kasvussa

Poiminnat

  • Biometaanin tuotanto on kasvanut 43 prosenttia vuodesta 2020 vuoteen 2021
  • Kasvu on seurasta biojätepohjaisen biokaasun tuotantokapasiteetin kasvusta sekä kasvaneesta liikennebiokaasun kysynnästä.
  • Vuonna 2021 suurin osa biokaasusta tuotettiin biojätteestä ja puhdistamolietteistä. Suurin osa biometaanista tuotettiin niin ikään biojätteen ja lietteiden yhteiskäsittelylaitoksissa.
  • Vielä ollaan kaukana vuodelle 2030 asetetusta neljän terawattitunnin tuotantotavoitteesta, mutta nyt biokaasusektorin kasvu näyttäisi viimein alkaneen arvioi Suomen Biokierto ja Biokaasu ry
  • Vuonna 2021 oli kaikkiaan 33 kaatopaikkakaasun keräyspistettä ja reaktorilaitoksia 79 (joista 25 maatilamittakaavan laitosta, 9 teollisuuslaitosta, biojätteen ja lietteen yhteiskäsittelylaitoksia 26 ja lietemädättämöitä 19). Biometaania jalostettiin kaikkiaan 21 laitoksella.
  • Vuonna 2021 otettiin käyttöön neljä uutta biojätettä käsittelevää biokaasulaitostaja kaksi pientä maatalouden sivuvirtoja käsittelevää biokaasulaitosta. Lisäksi usea laitos on rakennus- ja käyttöönottovaiheessa sekä kymmeniä suunnitteluvaiheessa.
  • Maataloussyötepohjaiset biokaasulaitosinvestoinnit eivät vielä ole lähteneet käyntiin potentiaaliinsa nähden.

 

Tiedote 30.6.2022 (biokierto.fi):

Vuoden 2021 tilastotiedot kertovat biokaasusektorin kasvun alkaneen

Biometaanin tuotanto jatkaa kasvuaan myös vuonna 2021, kertoo Tilastokeskuksen ennakkotiedot. Edellisestä vuodesta biometaanin tuotanto on kasvanut 43 prosenttia. Kasvu on seurasta biojätepohjaisen biokaasun tuotantokapasiteetin kasvusta sekä kasvaneesta liikennebiokaasun kysynnästä. Liikennebiokaasun kysyntä on kasvussa, kasvua edellisestä vuodesta 26 %. Vuonna 2021 biokaasun osuus liikennekaasusta oli 56 prosenttia. 

Vuonna 2021 biometaanin tuotanto oli noin 156 GWh ja biokaasun tuotanto noin 750 GWh. Biokaasun tuotanto on ollut tasaisessa kasvussa läpi 2010-luvun, mutta vuosina 2018-2020 tapahtui kehityksessä notkahdus. Tämä johtuu osin pienentyneistä kaatopaikkakaasujen volyymeistä, osin tilastointimuutoksista.

kuvaaja, jossa näkyy biometaanin tuonannon kasvaneen vuosina 2019-2021.

Kuva: biokaasun ja biometaanin tuotannon kehitys vuosina 2010-2021 (MWh). Vuoden 2021 tieto on ennakkotieto. Lähde: Tilastokeskus 2018-2021, vuodet 2010-2017 Itä-Suomen Yliopisto.

Vuonna 2021 suurin osa biokaasusta tuotettiin biojätteestä ja puhdistamolietteistä. Kaatopaikkakaasujen keräysmäärät ovat laskusuunnassa, mutta ne ovat edelleen tuotantovolyymeiltaan reilusti suuremmat kuin esimerkiksi maataloussyötepohjainen tuotanto yhteensä. Suurin osa biometaanista tuotettiin niin ikään biojätteen ja lietteiden yhteiskäsittelylaitoksissa.

Kuva: Biokaasun tuotanto eri laitostyypeissä (MWh). Vuoden 2021 tieto on ennakkotieto. Lähde: Tilastokeskus.

Vielä ollaan kaukana vuodelle 2030 asetetusta neljän terawattitunnin tuotantotavoitteesta, mutta nyt biokaasusektorin kasvu näyttäisi viimein alkanee arvioi Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, joka on kotimaisen biokaasusektorin puolestapuhuja.

Erityisen tärkeää on, että nimenomaan biometaanin tuotanto on kasvussa. Näin kotimaista biokaasua on entistä enemmän tarjolla liikennesektorin käyttöön, sanoo Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä.

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n tilastojen mukaan vuonna 2021 oli kaikkiaan 33 kaatopaikkakaasun keräyspistettä ja reaktorilaitoksia 79 (25 maatilamittakaavan laitosta, 9 teollisuuslaitosta, biojätteen ja lietteen yhteiskäsittelylaitoksia 26 ja lietemädättämöitä 19). Biometaania jalostettiin kaikkiaan 21 laitoksella. Vuonna 2021 otettiin käyttöön neljä uutta biojätettä käsittelevää biokaasulaitostaja kaksi pientä maatalouden sivuvirtoja käsittelevää biokaasulaitosta. Lisäksi usea laitos on rakennus- ja käyttöönottovaiheessa sekä kymmeniä suunnitteluvaiheessa. Biojätteen käsittelykapasiteetin kasvu on seurausta kiristyvistä biojätteen erilliskeräysvelvoitteista, jotka vuonna 2021 voimaan tullut päivitetty jätelaki toi mukanaan.

Maataloussyötepohjaiset biokaasulaitosinvestoinnit eivät vielä ole lähteneet käyntiin potentiaaliinsa nähden. Syyt ovat lukuisat. Keskeisimmät tekijät ovat Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n arvion mukaan toimintaympäristön epävarmuus, kuten muutokset koskien verotusta, jakeluvelvoitetta, maatalouden rahoituskehystä, sekä tietenkin yleinen epävarmuus koronasta ja Ukrainan sodasta johtuen. Biokaasulaitosten investointien takaisinmaksuaika on tyypillisesti varsin pitkä, mistä syystä toimintaympäristön ennakoitavuus on erityisen tärkeää.

Vielä ei ole nähty kuitenkaan kunnon kasvupyrähdystä, mutta lähiaikoina tullaan varmasti kuulemaan uusia laitosinvestointiuutisia, sanoo toiminnanjohtaja Virolainen-Hynnä.

Kuva: Biokaasun ja biometaanin hyödyntäminen vuonna 2021. Vuoden 2021 tieto on ennakkotieto. Lähde: Tilastokeskus.

Suurin osa biokaasusta ja biometaanista hyödynnetään edelleen lämmön ja sähkötuotannossa, mutta biometaanista suurin osa hyödynnetään tieliikenteessä. Liikennebiokaasun osuus oli noin 15 % kaikesta biokaasun ja biometaanin käytöstä vuonna 2021. Edelleen suhteellisia suuria määriä biokaasua soihdutetaan, eli ylijäämäkaasu poltetaan hiilidioksidiksi. Viimein vuonna 2021 saatiin kuitenkin biokaasun soihtupolton kasvu taittumaan.

kuvaaja, jossa näkyy biokaasun liikennekäytön kasvu.

Kuva: Kaasun käyttö liikenteessä. Vuoden 2021 tieto on ennakkotieto. Lähde: Tilastokeskus.

 

Lisätiedot:

Anna Virolainen-Hynnä, Toiminnanjohtaja, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Eteläranta 10, 00131 Helsinki, Finland  |  +358 400 987 805 | anna.virolainen-hynna@biokierto.fi