Kaikki haluavat edistää puhdistamolietteen fosforin ja typen kierrätystä

Puhdistamolietteitä voitaisiin hyödyntää nykyistä tehokkaammin

Poimintoja

• Puhdistamolietettä syntyy vuosittain noin miljoonaa tonnia.
• Puhdistamolietteiden sisältämien ravinteiden hyötykäyttöä jarruttavat mm. muutoksessa oleva lainsäädäntö, nykytekniikan rajoitukset ja puhdistamolietteen maine.
• Tarvitaan määrätietoista ja laaja-alaista työtä tekniikan kehittämisessä, tutkimuksessa, viestinnässä ja lainsäädännön kehittämisessä. Tärkeää olisi parantaa puhdistamolietteen käytön hyväksyttävyyttä.
• Nopein tapa saada ravinteet hyötykäyttöön on tehdä se nykyisellä tekniikalla lannoitelainsäädännön määrittelemissä käyttökohteissa.
• Rahoitusta on haettavissa kierrätyslannoitevalmisteiden ja -ravinteiden sekä biokaasun tuotantolaitosinvestointeihin sekä erilaisiin kehitys- ja kokeiluhankkeisiin. Lue lisää ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman rahoituksesta (ely-keskus.fi).
• Puhdistamolieteperäisten lannoitevalmisteiden käytön edistämisestä keskusteltiin pyöreässä pöydässä, missä oli mukana useita toimijoita mm. ministeriöistä, Lukesta, ProAgriasta sekä yrityksistä.
• Tutustu myös julkaisuun Puhdistamolietteiden sisältämien haitta-aineiden aiheuttamat riskit lannoitekäytössä (luke.fi).

Kaikki haluavat edistää puhdistamolietteen fosforin ja typen kierrätystä

Kiinnostus kierrätyslannoitteisiin on kasvussa. Mineraalilannoitteille tarvitaan korvaajia edistämään ravinneomavaraisuutta ja huoltovarmuutta kotimaisen ruoan arvoketjussa. Puhdistamolietettä syntyy vuosittain noin miljoonaa tonnia. Liete sisältää orgaanista aineista, fosforia, typpeä sekä hivenaineita, joita voitaisiin hyödyntää nykyistä tehokkaammin ruuantuotannossa. Usea tekijä kuitenkin jarruttaa puhdistamolietteiden sisältämien ravinteiden hyötykäyttöä. Joitain täsmätoimia on jo nyt otettavissa käyttöön hyödyntämisen tehostamiseksi, mutta erityisesti tarvitaan toimia pitkällä aikavälillä. Kaikissa arvoketjun vaiheissa on parannettavaa – asia on kaikkien yhteinen aina kuluttajasta lähtien.

Ministeriöt, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, ProAgria Keskusten Liitto, ympäristöjärjestöt sekä maatalous-, elintarvike- sekä biokiertoyritysten toimijat kokoontuivat keskustelemaan puhdistamolieteperäisten lannoitevalmisteiden käytön edistämisestä pyöreän pöydän tilaisuuteen 2.5.2022. Tilaisuudessa kartoitettiin nopeat kehitystoimenpiteet sekä arvioitiin tarvetta uusille toimenpiteille. Keskustelijat esittivät omissa puheenvuoroissaan kymmeniä toimenpide-ehdotuksia.

Erityisen tärkeää olisi parantaa puhdistamolietteen käytön hyväksyttävyyttä laaja-alaisesti. Tähän ei ole yhtä työkalua, vaan tulee tehdä määrätietoista ja laaja-alaista työtä tekniikan kehittämisessä, tutkimuksessa, viestinnässä ja lainsäädännön kehittämisessä. Osa tästä työstä voidaan tehdä kansallisella tasolla, mutta asiaan on tärkeää löytää selvyys myös EU-tasolla, sillä niin elintarvikkeet kuin lannoitteetkin liikkuvat maasta toiseen.

Yhteenveto ehdotuksista nopeasti toteutettaviksi toimenpiteiksi

• Tekniikka: nopein tapa saada ravinteet hyötykäyttöön on tehdä se nykyisellä tekniikalla lannoitelainsäädännön määrittelemissä käyttökohteissa.

• Tuet & ohjauskeinot: vuosina 2022 ja 2023 on haettavissa rahoitusta kierrätyslannoitevalmisteiden ja -ravinteiden sekä biokaasun tuotantolaitosinvestointeihin sekä erilaisiin kehitys- ja kokeiluhankkeisiin. Ympäristöministeriö vastaa rahoituksesta puhdistamolietteiden osalta, mutta ravinnekierrätyksen hankkeita tuetaan myös maa- ja metsätalousministeriön määrärahoilla.

• Lainsäädäntö: kansallista lannoitelainsäädäntöä päivitetään parhaillaan, minkä yhteydessä otetaan huomioon viimeisin tutkimustieto määritettäessä lannoitevalmisteiden valmistuksen, valvonnan ja käytön määräyksiä.

• Yhteistyö & sopimukset: arvoketjun toimijat voivat yhdessä sopia pelisäännöistä kierrätyslannoitevalmisteiden laadun varmistamiseksi. Tämä voidaan tehdä hyödyntämällä lannoitevalmisteiden vapaaehtoista laatujärjestelmää tai muita yhteistyömuotoja, jotka varmistavat toiminnan läpinäkyvyyden, ovat viestinnältään selkeitä ja voivat tarvittaessa sisältää myös lainsäädäntöä täydentäviä vaatimuksia.

• Viestintä & neuvonta: puhdistamolietteen kierrätys on koko arvoketjun asia. Väärien uskomusten ja myyttien murtamisella voidaan vähentää ennakkoluuloja.

Yhteenveto ehdotuksista pitkällä aikavälillä toteutettavista toimenpiteistä

• Tekniikka: kehitetään jäteveden puhdistuksen tekniikkaa tehokkaan ja turvallisen ravinteiden kierrätyksen varmistamiseksi.

• Tutkimus: panostetaan tutkimukseen ravinteiden tehokkaan ja turvallisen hyödyntämistä lisäämiseksi.

• Tuet & ohjauskeinot: varmistetaan rahoitus puhdistamolietteen kierrätysinvestointeihin, tutkimukseen ja kokeiluihin.

• Lainsäädäntö: lainsäädännön kehittäminen.

• Yhteistyö & sopimukset: mahdollistetaan turvallisten kierrätyslannoitevalmisteiden hyödyntäminen ruoan tuotannossa. Tehdään yhteistyötä ravinteiden kierrätyksen pullon kaulojen purkamiseksi ja uusien synnyn estämiseksi.

• Viestintä & neuvonta: tarvitaan pitkäjänteistä työtä koko arvoketjussa kotimaassa ja kansainvälisesti.

Toimenpide-ehdotusten joukossa olivat myös muun muassa ravinteiden kierrätyksen parempi huomiointi julkisissa hankinnoissa, ja tarvittaessa ottaa käyttöön kuljetustuki lietteille tai lannoitevalmisteille.

Taustatietoa puhdistamolietteiden ravinteiden kierrättämisestä

Puhdistamolietteiden sisältämät ravinteet kiinnostavat ruokaketjun toimijoita, sillä niiden logistiikka on olemassa ja niitä syntyy tasaisena virtana. Puhdistamoliete sisältää orgaanista ainetta, fosforia, typpeä ja hivenaineita. Niiden jatkokäsittelyprosesseissa voidaan tuottaa uusiutuvaa energiaa, kuten biokaasua. Puhdistamolietteestä jalostettuja tuotteita voidaan hyödyntää ruuan tuotannon ohella myös viherrakentamisessa ja kierrätysravinteita teollisuudessa.

Usea tekijä jarruttaa kuitenkin puhdistamolietteen lannoite- ja maanparannuskäyttöä. Näitä ovat ainakin muutoksessa oleva lainsäädäntö, nykytekniikan rajoitukset ja puhdistamolietteen maine.

Jäteveden puhdistustekniikka on nykyisellään optimoitu puhdistamaan jätevettä eikä kierrättämään ravinteita. Lietteessä on noin 11 prosenttia jo nyt yhdyskunnassa kiertävästä fosforista, mutta alle prosentti typestä. Nykytekniikalla lietteen sisältämä fosfori ei ole helposti kasveille käyttökelpoisessa muodossa, ja suurin osa typestä haihtuu ilmaan. Myös mahdolliset haitta-aineet huolettavat arvoketjun toimijoita.

Lannoitelainsäädäntö ja elintarviketeollisuuden sopimukset rajaavat puhdistamolietteen käyttöä

Puhdistamolietettä koskeva eurooppalainen lainsäädäntö on 1990-luvulta. Se on osin jäänyt ajassa jälkeen, minkä on synnyttänyt tarpeen erilaisiin käytäntöihin eri jäsenmaissa. EU:n puhdistamolietedirektiivin toimivuutta arvioidaan parhaillaan Euroopan komission toimesta – Suomessa lainsäädännön päivitys on luvassa tältä osin vasta vuosien päästä.

Suomessa lainsäädäntö on EU:n säädöksiä monelta osin tiukempi, mikä on varmistanut nykytiedon valossa lietteen turvallisen käytön määritellyissä käyttökohteissa. Lannoitelainsäädännön mukaan puhdistamolietettä saa käyttää ainoastaan sellaisella viljelymaalla, jossa kasvatetaan esimerkiksi viljaa, sokerijuurikasta, öljykasveja tai muita sellaisia kasveja, joita ei käytetä ravinnoksi tuoreena, syömällä maanalainen osa tai eläinten rehuksi. Lietettä saa levittää perustettaessa nurmi suojaviljan kanssa ja multaamalla liete.

Raskasmetallien osalta lainsäädäntö asettaa selkeät raja-arvot. Tarvitaan lisää tutkimusta ennen kuin orgaanisille haitta-aineille ja mikromuoville voidaan asettaa raja-arvot koskien kaikkia lannoitevalmisteita ja käyttökohteita. Osa jäsenmaista on asettanut raja-arvoja kansallisessa lainsäädännössä, ja lisäksi useassa maassa on käytössä vapaaehtoisia toimia puhdistamolietteen maatalouskäytön osalta. Suomessa on käytössä Laatulannoite-järjestelmä, jossa eräiden orgaanisten haitta-aineiden seuranta on yksi asetetuista järjestelmän vaatimuksista.

Lieteperäisiä lannoitevalmisteita käytetään EU:ssa paljon ruoantuotannossa, vaikka useassa maassa suhtaudutaan epäluuloisesti puhdistamolietteen peltokäyttöön. Myös suomalaisen elintarviketeollisuuden on täytynyt reagoida lietteen käytön mainehaittaan, mikä on johtanut osin tiukkoihin puhdistamolietteen käyttörajoituksiin maataloustoimijoiden ja elintarviketeollisuuden toimijoiden välisissä sopimuksissa.

Taustatietoa pyöreän pöydän keskustelusta

Pyöreän pöydän keskustelussa oli mukana seuraavien organisaatioiden edustajat: MMM, YM, Suomen Ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Ruokavirasto, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Baltic Sea Action Group,  John Nurmisen Säätiö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry, ProAgria Keskusten Liitto, Prizztech Oy, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC, Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Elintarviketeollisuusliitto ry, Soilfood Oy, A-Rehu Oy, HKScan Oyj, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Gasum Oy, BioKymppi Oy ja Tampereen yliopisto TAU.

Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Suomen Biokierto ja biokaasu ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Vesilaitosyhdistys ry, Baltic Sea Action Group, ProAgria Keskusten Liitto, John Nurmisen Säätiö, Suomen Kiertovoima ry ja Suomen luonnonsuojeluliitto.

Lisätietoa: Anna Virolainen-Hynnä, toiminnanjohtaja Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, anna.virolainen-hynna(a)biokierto.fi, 0400-987805

Tiedote 5.5.2022 (biokierto.fi).

Kuva: Essi Jokela