Kannattavaa biokaasuliiketoimintaa saksalaisella maatilayrityksellä

Olet täällä

Saksassa Klein Offenseth-Sparrieshoopissa sijaitsevan Buchenhof Bioenergie –maatilayrityksen päätuotantosuunta on biokaasu. Konserni koostuu viidestä eri yhtiöstä, mutta käytännössä tilan nuori isäntä Björn Bonnhoff ja hänen vanhempansa omistavat ne kaikki. Työntekijöitä yrityksessä on 6-7 kpl, joista yksi hoitaa toimistoa ja muut ovat käytännöntöissä. Sukupolvenvaihdosta ollaan parasta aikaa tekemässä ns. hiljaa hivuttamalla, yhtiö kerrallaan.
 

Sähköä myydään n. 14 000 MWh vuodessa

Biokaasun tuotanto tilalla on aloitettu vuonna 2006, jolloin sähköteho oli 500 kW. Tämän jälkeen toimintaa on laajennettu ja tällä hetkellä sähköteho on 2,2 MW. Vanhinta CHP-moottoria on käytetty jo 104 000 tuntia ja se alkaa olla jo teknisen ikänsä päässä. Säätövoimasopimuksen ansiosta kaikkia moottoreita ei käytetä jatkuvasti, jolloin vanhojakin moottoreita pystytään käyttämään vielä huipputehohetkinä, jolloin niille ei kerry kuitenkaan paljon tunteja vuodessa.  
 
Sähkön tariffihinta vanhassa laitoksessa on 18,8 snt/kWh ja uudempi ns. laajennusosalla tuotettu sähkö 16,0 snt/kWh. Sähköstä saa lisähintaa 1,2 snt/kWh, jos sähkön tuottaa silloin, kun siitä maksetaan paras hinta, eli silloin, kun kulutus on suuri ja tuotanto ei laajemmassa mittakaavassa ole käytön kanssa tasapainossa. Käytännössä tuotantoa pyritään ohjaamaan lämpöenergian kulutuksen mukaan eli kesällä sähköäkin tuotetaan vähemmän, kun lämmölle ei ole käyttöä. Sähkön myynti on n. 14 000 MWh vuodessa ja lämmön myynti kutakuinkin saman verran, eli noin 70 % tuotetusta lämmöstä saadaan myytyä. Osa lämmöstä tuotetaan lämpökattilassa, mutta pääosa lämmöstä muodostuu CHP-yksiköissä. CHP-yksiköitä pyritään ajamaan ns. lämpöä vastaan, jotta hukkaenergia saataisiin pysymään mahdollisimman pienenä. Kesäaikaan kaikkea lämpöä ei saada hyödynnettyä, mistä johtuu vajaa käyttöaste lämmölle. 
 

Lämmönmyynti lähialueelle

Kaasuvarastojen tilavuus tilalla on 17 500 m3, joka vastaa energiasisällöltään n. 100 MWh. Lämpö toimitetaan pääosin isoon kasvihuoneeseen sekä läheiseen kylään paloasemalle ja kouluun. Kylään myytäessä hinta on 64–65 €/MWh. Kasvihuoneen lämmönhinta on sidottu öljyn hintaan ja sen hinta on alhaisempi eli n. 45 €/MWh. Sopimukseen liittyy, että kasvihuone on velvollinen ostamaan kaiken tarvitsemansa lämmön heiltä, jos he pystyvät sen toimittamaan. Kolme CHP-yksikköä sijaitsee kasvihuoneen lähellä ja kaasu johdetaan sinne n. 1,3 km pitkän kaasuputken kautta. Kaksi CHP-yksikköä sijaitsee biokaasulaitoksen yhteydessä. Naapurit eivät ole vastustaneet toimintaa, mutta ympäristöjärjestöt sen sijaan ovat, koska kaasuputki haluttiin johtaa jonkinlaisen suojelualueen läpi. 
 
 
 

Syötteenä maissia ja lantaa

Biokaasulaitoksen syötteenä käytetään eniten maissia, josta osa tulee omilta pelloilta ja osa ostetaan ulkopuolelta. Maissin käyttö on mahdollista, koska tariffisopimukset on laadittu ennen lakimuutosta, joka estää uusien laitosten syötteenä käytettäväksi mm. maissin. Omaa peltoa on 140 ha ja vuokramaineen omassa viljelyssä n. 600 ha, jonka lisäksi jonkinlaista huonompaa viljelysmaata on n.150 ha. Pellon hehtaarituki on n. 650 € ja vuokra sillä alueella n. 450 €. Periaatteessa kaikki oma kasvituotanto menee reaktoriin, mutta jossain määrin viljellään viljaa myös myyntiin, mutta toisaalta joskus sitä myös ostetaan. Tila ei ole luomutila, mutta siellä arvostetaan ja kunnioitetaan luomuviljelyn periaatteita kuten hiilensidontaa, kasvipeitteisyyttä, ym., ja pyritään niitä mahdollisuuksien mukaan noudattamaan. 
 
Syötteenä käytetään maissin lisäksi naudan, kanan sekä kalkkunan lantaa separoituna ja separoimatta. Sisään tuleva lanta joudutaan ostamaan ja mädätteen levityksen he kustantavat itse. Maissia toimittavat tilat saavat paluukuormina mädätettä sopivassa suhteessa. Mädätteen levityskustannus on viime aikoina ollut keskimäärin n. 4,5 €/m3. Levitysaika on helmikuusta heinäkuuhun, jonka jälkeen mädätettä ei enää kannata levittää, koska kasvukausi alkaa olla ohi. 
 
Yhdyskuntalietettä on käytetty syötteenä joskusmutta ei käytetä enää. Syy on pääasiassa se, että kanan ja kalkkunan lannan mukana tulee jo niin paljon ravinteitaettä ei ole mahdollisuutta ottaa enää runsaasti ravinteita sisältävää yhdyskuntalietettä vastaan. 
 
Vuositasolla laitoksen syötteenä käytetään maissia n. 27 000 tonnialantaa 8000 tonnia ja jonkin verran jauhoa sekä juurikastaKokonaissyötemäärä on siis reilu 35 000 tonnia vuodessaeli n. 95 tonnia vuorokaudessa. 
 

Hankinnassa mädätteen kuivausyksikkö

Mineraalilannoiteita käytetään mädätteen seassa, mutta tila on luopumassa siitä, koska hankinnassa on mädätteen kuivausyksikkö, jolla voidaan jalostaa mädätteen kuiva-aineosa rakeiseksi lannoitteeksi. Ensin mädäte separoidaan, jonka jälkeen separoitu massa kuivataan alipainekuivaimella pelletöitäväksi ja nestejakeesta väkevöidään typpilannoitetta. Näin toimimalla lannan osuutta syötteessä voidaan lisätä. Väkevöittämisprosessi vaatii runsaasti lämpöenergiaa, mutta tällöin voidaan vastaavasti tuottaa myös enemmän sähköä. Lämmön hyödyntämisestä kuivaukseen maksetaan myös preemiota 3,8 snt/kWh, joka osaltaan parantaa väkevöittämisen kulurakennetta. Tästä syystä lämpöä käytetään myös jossain määrin viljakuivurissa ja klapien kuivaukseen. 
 

Sähköliiketoiminta ulkoistettu

Tilalla on sähköautojen latauspiste, mutta muuten ns. sähköliiketoiminta on ulkoistettu erilliselle toimijalle, joka seuraa paikallista sähkömarkkinaa ja ohjaa tuotantoa sen mukaan. Lämpöhäviön pitämiseksi mahdollisimman pienenä reaktorin lämpötila on talvisin 42 astetta ja kesäisin 50 astetta. Puolen vuoden välein vaihdetaan prosessia mesofiilisen ja termofiilisen välillä. Tämä on hämmästyttävää, koska Suomessa on vallalla tieto, että bakteerien sopeutuminen (”evoluutio”) vie huomattavasti pidemmän aikaa nostettaessa reaktorin lämpötila mesofiilisestä termofiiliseksi, niin ettei kaasun tuotanto välillä merkittävästi pienene. 
 
 

Vastaavan biokaasuliiketoiminnan sopiminen Suomeen

Kohde on mielenkiintoinen esimerkki siitä, miten biokaasuliiketoimintaa harjoitetaan käytännössä. Suomessa on paljon sopivia kohteita, johon teknisesti olisi mahdollista toteuttaa vastaava konsepti hyödyntäen biokaasulla tuotetun sähkön- ja lämmön yhteistuotantoa. Valitettavasti taloudellisia toteutusmahdollisuuksia ei Suomessa ole ainakaan toistaiseksi ollut muuten kuin porttimaksullisia syötteitä hyödyntämällä. Syötepotentiaalia Suomessa kyllä on, kunhan vain taloudelliset kannustimet saadaan siihen asentoon, että jo useassa paikassa valmiiksi suunnitellut hankkeet uskallettaisiin käynnistää.
 
 
 

Lisää matkaraportissa 

Lue lisää Maaseudun energiayrittäjyys -hankkeen järjestämän opintomatkan vierailukohteista ja Agritechnica-messuista matkaraportista täällä.
 
Juttu Agritechnica-messuista täällä.
 
Lisää Buchenhof Bioenergie -maatilayrityksestä täällä. 
 
 
 
Valokuvat: Manu Hollmén
Teksti: Manu Hollmén