Kiertotalouden kärkihanke ”Ravinteet kiertoon, vesistöt kuntoon” -tilaisuus täyttyi ilmoittautuneista ja etäseuraajia oli runsaasti Kysymys: alkaako kiertää?

Olet täällä

Perustin taannoin tontillemme mansikkamaan ja penkkeihin upotettiin kotitalouskompostia.  6 ja 8 -vuotiaat lapseni ilakoivat penkkien välissä ja huudahtelivat ”Me ollaan ekologisia!” Mikä riemu! Itse investointiakin 550 l kompostoriin juhlistettiin maljan kohotuksella naapurin ja lasten kanssa. Meillä ruoka kiertää lyhyempääkin reittiä. Jopa lapset ymmärtävä sujauttavat mahdolliset ylijäämäperunat munakkaaseen ja kananmunan kerätään erikseen naapurin kanoille, kahvinporot rhodoille ja pensasmustikalle. Pizzaa tehdään varsinkin silloin, kun jokin soveltuva raaka-aine on ”vaarassa pudota” syötävien listalta. Kun leivinuuni lämmitetään, sen lämpö hyödynnetään myös leipien paistamiseen ja ruoan valmistukseen. Talvella kaivetaan villasukat ja shaalit ja pikkuhiljaa on hyväksytty se ajatus, että on kansalaisvelvollisuus säästää suuren kulutuksen aikana, vaikka sopimushintainen sähkö juuri meille ei olekaan yksikköhinnaltaan sen kalliimpaa. Kyläkoulun pihalle kirmataan vielä polkupyörällä toisia nuoria tapaamaan – ja mikäs on sen romanttisempaa kuin ottaa tyttö tai poika tarakalle?
 
Kuuntelin kerran vuorikiipeilijä Veikka Gustafssonin alustusta Jyväskylän Paviljongissa. Mieleeni jäi tarina siitä, miten kiipeilyreissulla yövytään pienessä teltassa, aivan kylki kyljessä. Jos siinä tilanteessa toinen alkaa ärsyttämään, niin mitä voit tehdä? Voitko muuttaa toista – et. Voit vain muuttaa itseäsi ja suhtautumistasi. Sama koskee parisuhteita ja muitakin ihmissuhteita. Mutta sama koskee myös kierrätystä, kestävää kehitystä ja vastuullista kuluttamista. Aloita itsestäsi – se on ainoa mihin voit varmasti vaikuttaa. Se vaikuttaa myös lähipiiriisi ja lähipiirin kautta ja sen välityksellä, vaikka kuinka suureen porukkaan. Lasten kautta vieläpä hyvin pitkälle tulevaisuuteen.
 
Kiertotalous, kestävä kehitys, energiatehokkuus ja ilmastopolitiikka ovat sikäli hauskoja asioita, että erittäin monessa tapauksessa yhteenkin niistä panostaminen tukee kehitystä myös muilla aloilla. Energiatehokkuus on kuin verenpaine tai suuri verenkuva, joka kertoo systeemin terveydestä kokonaisuutena. Mikäli energiankulutus esimerkiksi tuotettua maitolitraa, lihakiloa, viljatonnia tai vaikkapa tiettyä palvelua kohti on pieni tai alle keskitason, mikään prosessin osa ei voi olla kovin huonossa kunnossa, tuotostasoa myöden. Uusiutuvaakin energiaa kannattaa käyttää viisaasti, sillä ilmaisia lounaita ei ole edes polttoainepuolella. Kaikella on ennakko- tai seurannaisvaikutuksia.
 
Maaseutuohjelmassa on useita keinoja, joilla voidaan edistää energiatehokkuutta, kestäviä toimintatapoja ja ilmaston – sekä vesistön kannalta suotuisia investointeja. Energia liittyy kiinteästi ravinteiden ja muiden epäsuorien tuotantopanosten käyttöön. Mutta mikään ohjelma tai porkkanaraha ei korvaa omaa halua. Ja omaa esimerkkiä. Vaikkei se olisi investointi tai mitään suurta, se muokkaa asenneympäristöä myös suuremmille askelille. Aloita itsestäsi!

 

Miettii Maarit Kari, Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla- hankkeen projektipäällikkö

 

Seminaariesitykset tulevat maa- ja metsätalousministeriön SlideShare- ja YouTube-tileille:

http://www.slideshare.net/mmmviestinta/clipboards/160419_ravinteet-kiertoon-vesistot-kuntoon

https://www.youtube.com/user/mmmviestinta