Rahanarvoiset ravinteet - onko varaa olla kierrättämättä?

Rahanarvoisista ravinteista puhuttiin Mikkelissä, missä kierrätysravinteiden käyttäjät, tuottajat, kehittäjät ja muut aiheen parissa työskentelevät kerääntyivät yhteen Etelä-Savon alueelta. Ravinteiden kierrätyksestä ja biokaasun tuotannosta oli keskustelemassa viljelijöitä, biokaasulaitostoimijoita, tutkijoita, asiantuntijoita ja yritysten edustajia. Avoimessa ilmapiirissä puhuttiin niin ongelmista kuin ratkaisuista.

– Paljon toimitaan omassa kuplassa, nyt täällä oli tutkijat, tuottajat ja loppukäyttäjät saman pöydän ääressä ja syntyi hyvää keskustelua ja tärkeitä kohtaamisia, kertoi yksi osallistujista.

Biokaasua ja ravinteita biokaasulaitoksesta

Aki Heinonen Metsäsairila Oy:stä muistutti ravinteiden arvosta, nykyhinnoiltaan typpi on 5,26 e/kg ja fosfori 5,94 e/kg. Mikkelissä Biosairilan biokaasulaitos tuottaa biometaania liikenteeseen ja luomukelpoista rejektinestettä sekä maanparannuskäyttöön kuivajaetta. Biokaasulaitoksella käsitellään kahdella eri linjalla biojätteitä ja jätevesilietteitä.

– Maatalous painii kustannusten kanssa ja samaan aikaan käyttökelpoisista sivuvirroista tehdään multaa tai poltetaan, jolloin arvokas typpi ja fosfori hukataan, Heinonen korosti ravinteiden arvon merkitystä.

Tutustu Heinosen esitykseen Materiaalien käsittely ja tuotteet Biosairilan biokaasulaitoksessa (pdf).

Vasemmassa kuvassa Aki Heinonen alustaa aihetta kertomalla lannoitteiden hinnasta ja jätemääristä. Kuva: Maarit Kari. Oikealla Jussi Nykänen kertoi puheenvuorossaan lantaperäisestä mädätteestä biokaasulaitoksessa. Kuva: Teija Järvenpää.iJussi Nykänen Biohauki Oy:stä kertoi biokaasulaitoksen toiminnasta Haukivuorella.

Keskeinen haaste biokaasuntuotantoalla on mädätteen kuljettamisen kannattavuus. Haukivuoressa lannan ja mädätteen arvo lannoituksessa on tunnistettu jo pitkään. Viljelijöiden ja biokaasulaitostoimijoiden yhteistyötä voidaan edelleen parantaa, esimerkiksi yhteisissä tilaisuuksissa.

Maitotilalla hyviä kokemuksia kierrätyslannoitteista

Kokemuksia erilaisten kierrätyslannoite- ja maanparannusvalmisteiden käytöstä kuultiin paikalliselta maitotilalliselta Lari Piispaselta. Hän on käyttänyt 0-kuitua paperitehtaalta, hautoma-allas kuusenkuori ja arinatuhkan seosta, biokaasulaitokselta lietettä sekä uutena nestemäistä NS-boostia, jota hän varastoi erillisessä siilossa.

– Silmämääräisesti maanrakenne on parantunut, Piispanen kertoi kierrätysravinnevalmisteiden käytön vaikutuksista.

Nykyinen väkilannoitteiden hinta on korkea ja saatavuudessakin ongelmia, mikä lisää kierrätyslannoitteiden sekä biologisen typensidonnan merkitystä. Piispanen nosti esiin kierrätyslannoitteiden hyvinä puolina niiden mikrobiologisen toimintaa lisäävän sekä miedon tai jopa neutraloivan vaikutuksen maaperään. Lierojen määrä lisääntyy ja maan rakenne paranee, mikä lisää maaperän kestävyyttä sään ääriolosuhteissa, esimerkiksi kosteilla ajanjaksoilla maan kantokyky paranee.

Kuvassa Lari Piispanen kertoo kierrätyslannoitteiden merkityksestä Kilpisalon tilalla. Kuva: Teija Järvenpää.

Tutustu Piispasen esitykseen Rahanarvoiset ravinteet Kilpisalon tilalla (pdf).

Mistä löytää kierrätyslannoittetuottajia?

– Kierrätyslannoitetta oli saatavilla lähellä, niin lähdin kokeilemaan, kertoi Piispanen alkusysäyksestä kierrätysvalmisteiden käytölle.

Tietoa eri valmisteista hän on saanut esimerkiksi kollegoilta. Piispanen nosti huolena tiloilla olevan varastointikapasiteetin puutteen nestemäisille jakeille. Varastointikapasiteetti on pullonkaula sivuvirtojen vastaanottamisessa. Tukea varastojen rakentamiseen tarvittaisiin.

Tilaisuudessa Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitosta esitteli karttapalvelua, josta voi etsiä kierrätysravinteiden tuottajia sekä esimerkiksi ravinteiden kierrätyksen kokeiluhankkeita. Tutustu karttaan täällä.

Kuvakaappaus karttapalvelusta, jossa sinisellä kierrätysravinnetuottajat, keltaisella ravinteiden kierrätyksen kokeiluhankkeet sekä vihreällä kehittämishankkeita.

Rahoitusta saatavilla ravinteiden kierron kehittämiseen ja investointeihin

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmalla rahoitetaan biomassojen ravinteiden kierrätystä edistävää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä niihin liittyviä investointeja. Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaan vuoden 2022 viimeinen hakujakso päättyy 31.10.2022. Ensi vuoden hakujaksoista tulee tietoa myöhemmin. Mahdollisesta tukiprosentista kannattaa olla yhteydessä suoraan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen, Anja Norjaan. Lisätietoa Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta (ely-keskus.fi).

Maatalouden ravinteet ja energia käyttöön (MARIKA) -hanke auttaa sopivan rahoituslähteen tunnistamisessa ja rahoitushakemuksen tekemisessä.

– Apua saa esimerkiksi hakemuksen selkiyttämiseen ja hyötyjen sanoittamiseen, Maarit Kari kertoi. Lisätietoa Ravinnekierrätys ja biokaasu -sivulla.

Kuvasa Maarit Kari kertoo, miten edetä ravinnekiertoidean kanssa. Kuva: Teija Järvenpää.

Maarit Karin esityksessä nostoja myös uudistuvasta lannoitelainsäädännöstä. Tutustu Maarit Karin esitykseen rahoitusmahdollisuuksista, neuvonta-avusta ja lannoitelainsäädännöstä (pdf).

Learning cafe -ryhmissä keskusteltiin asiakasnäkökulmasta, kehittämisestä ja innovaatioista sekä lannoitelainsäädännöstä

Työpajaosuudessa asiakasnäkökulmasta pohditutti mm. lietteiden varastointi, viljelijöiden yhteistyö, ravinteiden suhteet. Kehittämiseen ja innovaatioihin liittyen keskusteluissa nousi karttamallinnusten tarve, lopputuotteiden käsittelytekniikat, lopputuotteen kaupallistaminen sekä hygienisointi ja biokaasureaktorin puhtaus kasvitauteihin ja hukkakaurariskiin liittyen. Lannoitelainsäädäntöryhmässä nousi esiin mm. laatujärjestelmä, fosforin käytön kiristäminen sekä esimerkiksi kansainvälisen kaupan helpottuminen ja tienhoitobiomassojen käyttö.

Kuvassa Virpi Reinikainen ProAgria Etelä-Savosta tiivisti ryhmätyöskentelyn antia käyttäjä- sekä kehittämisnäkökulmista. Kuva: Maarit Kari.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (Xamk) on mahdollista tutkia 2 ja 500 litran mittakaavan bioreaktoreissa mm. olosuhteiden, raaka-aineiden ja haitta-aineiden vaikutusta mädätysprosessiin. Esimerkiksi hukkakauran tutkimistarpeesta nousi idea työpajaosuudessa.

Tilaisuuden kaikkiin esitysmateriaaleihin voit tutustua Hanketreffit ja tapahtumat -sivulla.

Kiinnostaako ravinteiden kierrätys ja biokaasu?

Mikkelin tilaisuutta vastaavia tapahtumia on suunnitteilla myös Oulun seudulle (1.11.) sekä Etelä-Pohjanmaalle ja Länsi-Suomeen. Ota alla olevat kanavat seurantaan, niin saat tiedon tapahtumista ja muista alan uutisista!

• Ajankohtaista tietoa ravinteiden kierrosta ja biokaasusta saa uutiskirjeestä, katso viimeisin Ravinteet ja energia käyttöön -uutiskirje ja tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä.

• Uutisnostoja Ajankohtaista-sivulla

• Löydä kiertotalous- ja energia-alan tapahtumat tapahtumakalenterista.

• Seuraa uutisia ja, mitä alalla tapahtuu Twitterissä ja Facebook-ryhmässä

Teksti: Teija Järvenpää, Maatalouden ravinteet ja energia käyttöön (MARIKA) -hanke, ProAgria Keskusten Liitto

Pääkuva: Virpi Reinikainen ProAgrialta avaamassa Rahaarvoiset ravinteet -tilaisuutta. Kuva: Teija Järvenpää.