Ravinnekierto 2030 tähtää hävikin minimointiin

Olet täällä

Ravinnehävikin minimointi vähentää päästöjä veteen ja ilmaan sekä luo ansaintamahdollisuuksia

Ravinnekierto 2030 julkilausuma painottaa ravinnehävikkiä, biomassojen käytön lisäämistä ja kierrätyslannoitteiden tuotannon lisäämistä

Poimintoja 

  • Allekirjoittajat sitoutuvat omalta osaltaan vähentämään ravinnehävikkiä ja edistämään ravinteiden kierrätystä Suomessa
  • Kierrätysravinteiden läpimurtoa ei ole vielä tapahtunut ja ravinteet keskittyvät yhä alueellisesti
  • Kierrätysravinteiden läpimurtoa ei ole vielä tapahtunut ja ravinteet keskittyvät yhä alueellisesti
  • 21 tonnista Suomessa syntyvistä ravinnerikkaista biomassoista käsitellään biolaitoksissa vain noin kymmenesosa
  • Kierrätysravinteiden avulla hyödynnetään sivuvirtojen ravinteita ja vähennetään riippuvuutta fossiilisperäisistä tuotantopanoksista ja lisätään kansallista ja tilakohtaista omavaraisuutta
  • Kierrätyslannoitteet lisäävät myös maan orgaanista ainesta ja sopeutumista vaikeisiin sääolosuhteisiin
  • Kierrätyslannoitteiden tuotannon kannattavuus edelleen heikkoa ja markkinat ovat kehittymättömät
  • Kolme päätavoitetta; puolittaa ravinnehävikki, 3,5- kertaistaa biolaitoksissa käsiteltävän biomassan määrä sekä moninkertaistaa kierrätyslannoitteiden käyttö vuoteen 2030 mennessä, vuoden 2020 tasosta
  • Julkilausuma dokumenttina (linkki ladattavaan tiedotteeseen)
  • Ravinnekierto 2030 -sivu (linkki, ravinnekierto2030.fi)

 

MEDIATIEDOTE: (Linkki)

Ravinnehävikin minimointi vuoteen 2030 mennessä Julkaisuvapaa: 17.11.2021 kello 12.00

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Suomen Kiertovoima ry, ProAgria Keskusten Liitto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Baltic Sea Action Group, Viherympäristöliitto ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry ovat laatineet yhdessä julkilausuman. Ravinnekierto2030-julkilausumassa esitetään yhteinen visio ravinnehävikin minimoinnista vuoteen 2030 mennessä ja määritellään tavoitteet sekä ehdotetaan toimenpiteitä sen saavuttamiseksi.

Ravinteita päätyy Suomessa edelleen merkittäviä määriä käyttökelvottomaan muotoon tai päästöinä ympäristöön. Keskeinen keino vähentää ravinnehävikkiä on ravinteiden kierrätys. Lukuisista ympäristöhyödyistä ja tuotannollisista eduista huolimatta kierrätysravinteiden läpimurtoa ei ole vielä tapahtunut. Ravinteet keskittyvät yhä alueellisesti, eivätkä kierrä tehokkaasti. Samalla puutteellisesti hallittu ravinteiden käsittely ja käyttö aiheuttavat päästöjä veteen ja ilmaan. Suuressa määrin käytetään mineraalipohjaisia lannoitteita, joiden tuotanto nojaa uusiutumattomiin luonnonvaroihin ja fossiilisiin polttoaineisiin, ja joiden hinnoissa on nousupainetta globaalisti.

Julkilausuma esittää visioiksi, että ravinnehävikin minimointi vähentää päästöjä sekä luo ansaintamahdollisuuksia. Ravinnehävikin minimointi toteutetaan kuluttajien, kuntien ja yritysten yhteistyönä. Pyrkimyksenä on laittaa biojätteet, lietteet sekä maatalouden ja teollisuuden sivuvirrat turvalliseen, tehokkaaseen ja hallittuun kiertoon – ja samalla edistää ravinne- ja energiaomavaraisuutta, kohentaa tuottavuutta sekä parantaa maaperän kasvukuntoa ja biodiversiteettiä. Allekirjoittajat sitoutuvat omalta osaltaan vähentämään ravinnehävikkiä ja edistämään ravinteiden kierrätystä Suomessa. Päättäjiltä ja viranomaisilta odotetaan puolestaan sekä lyhyen aikavälin välittömiä toimenpiteitä että pitkän aikavälin konkreettisia toimenpiteitä ja sitoutumista ravinnehävikin minimointiin ja ravinnekierrätykseen kannustamiseen laajasti ja alueellisesti kohdennetusti.

Käy katsomassa koko julkilausuma ja lisätietoja nettisivuilla: www.ravinnekierto2030.fi

Lisätietoa:

• Baltic Sea Action Group, projektipäällikkö Nicholas Wardi, nicholas.wardi@bsag.fi, 050 3675 616, www.bsag.fi

• Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, ympäristöjohtaja Liisa Pietola, liisa.pietola@mtk.fi, 050 4384 014, www.mtk.fi

• ProAgria Keskusten Liitto, projektipäällikkö Karoliina Aalto, karoliina.aalto@proagria.fi, 044 420 9011, www.proagria.fi

• Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä, anna.virolainenhynna@biokierto.fi, 0400 987 805, www.biokierto.fi

• Suomen Kiertovoima ry, toimitusjohtaja Riku Eksymä, riku.eksyma@kivo.fi, 040 838 6643, www.kivo.fi • Suomen luonnonsuojeluliitto, suojeluasiantuntija Anna Ikonen, anna.ikonen@sll.fi, 044 4914 269, www.sll.fi

• Viherympäristöliitto ry, toiminnanjohtaja Taavi Forssell, taavi.forssell@vyl.fi, 040 197 1273, www.vyl.fi

• Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry, toimitusjohtaja Otto Lehtipuu, otto.lehtipuu@ytpliitto.fi, 040 862 2014, www.ytpliitto.fi

Tiedotteen poiminnot: Maarit Kari/ProAgria Keskusten Liitto