Turkislantaa voi hyödyntää lannoitteena ja bioenergian raaka-aineena
Turkislannassa on suuri potentiaali niin lannoitteena kuin bioenergian raaka-aineena. Uusia käsittelyketjuja tarvitaan lantapotentiaalin hyödyntämiseen ja ympäristövaikutusten vähentämiseen. Turkislanta tehokkaampaan kiertoon -työpajoissa pohdittiin vaihtoehtoisia lannankäsittelyn toimenpiteitä perinteisen kompostoinnin ja peltolevityksen rinnalle.
Ravinneomavaraisuutta ja ruokaturvaa voidaan parantaa tehostamalla ravinteiden kierrätystä.
Työryhmän keskeisimmät ehdotukset liittyvät yhdyskuntien jätevesilietteiden hyödyntämiseen niin, että etenkin typpi saataisiin palautettua maatalouden käyttöön nykyistä paremmin.
Esitetyt ratkaisut voisivat parantaa Suomen typpiomavaraisuutta suhteellisen nopeasti tilanteen mahdollisesti kriisiytyessä. Työryhmä kuitenkin painottaa, että on tärkeää kehittää ravinteiden kierrätyksen ratkaisuja myös pidemmällä aikavälillä.
Niinkin arkinen asia kuin kodin biojätteiden lajittelu tukee Suomen energiaomavaraisuutta. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY tuottaa orgaanisesta jätteestä biokaasua, josta saadaan sähköä sekä luomuviljelyynkin soveltuvaa ravinteikasta multaa. Huolellisella kotilajittelulla biojätteestä saatava energiapotentiaali ja ravinteiden hyödyntäminen voitaisiin kaksinkertaistaa.
Maa- ja metsätalousministeriö on myöntämässä Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmalle lisää rahoitusta sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin että investointihankkeisiin vuosille 2022 ja 2023.
Maaliskuussa ja huhtikuussa on käyty tukku tärkeitä poliittisia keskusteluita, joilla on vaikutusta biokierron toimialaan akuutisti ja keskipitkällä aikavälillä. Investointi-, t&k- ja hankintatukien osalta tehdyt päätökset vahvistavat toimialan kasvunäkymiä. Kymmenien miljoonien eurojen satsauksella lisätään biokaasun ja kierrätysravinteiden tuotantoa ja kysyntää, mikä vahvistaa Suomen huoltovarmuutta ja omavaraisuutta.
Älyohjatussa kontissa perunahävikki muuntuu eläinproteiiniksi. Manna Insect Oy kehittää ratkaisua, jossa mustasotilaskärpäsen toukat käyttävät ravinnoksi ihmisille kelpaamatonta perunahävikkiä. Lopputuotteena syntyy eläinrehua ja lannoitetta. Ravinteiden kierrätystä edistetään ja uusien ratkaisujen kehittämistä tuetaan. Sopivan rahoituksen löytämisessä auttaa MARIKA-hanke.
Maitotilojen lannasta ja maatalouden sivuvirroista biokaasua ja kierrätyslannoitetta
Valion ja St1:n yhteisyritys Suomen Lantakaasu Oy tuottaa maitotilojen lannasta ja maatalouden sivuvirroista uusiutuvaa biokaasua liikenteen polttoaineeksi.
Suomen Lantakaasu Oy suunnittelee Suomen tähän mennessä suurimman biokaasu- ja nesteytyslaitoksen rakentamista Pohjois-Savoon. Edellytyksenä biokaasuntuotantoon investoimiselle on biokaasun koko arvoketjun kannattavuuden parantaminen, erityisesti biokaasun käytön yleistyminen raskaassa liikenteessä.
Biokaasun ja ravinnekierron pyöreän pöydän keskustelutilaisuudessa 17.3.2022 pohditaan laajalla toimialaedustuksella kansallisten ja kansainvälisten ohjaustoimien vaikuttavuutta ja tarvetta. Lisäksi kartoitetaan ajankohtaista tilannetta. Tilasuuteen on kutsuttu keskustelemaan kaikki keskeiset ministeriöt, poliittiset tahot ja mm. alan edunvalvontaa. Kaikki ilmoittautuneet ovat tervetulleita osallistumaan tilaisuuteen.
Ravinnekierrätyksen kokeiluohjelman (RKKO) meneillään oleva hakujakso TKI-hankkeille on auki 31.1.2022 saakka. Tammikuun hakukierros koskee tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita. Tuotannollisten investointien haku on auki maaliskuun 2022 loppuun saakka. TKI-hankkeisiin ja investointihankkeisiin on siis erilliset haut ja myös erilliset määrärahat.Tule webinaariin 7.2. kuulemaan rahoitetuista hankkeista!
